Aikaa on taas kulunut ja olo jatkuu samanlaisena. Päiväosastojakso loppui viime viikolla ja palasin takaisin normaaliin avohoitoon. Ensimmäinen käynti uudella psykologilla on torstaina. Sitä siis odotellessa.
Minulla on alettu paremmin tutkia epävakaan persoonallisuushäiriön mahdollisuutta. Diagnoosissa minulla on kyllä jo sivuutettu asiaa, mutta asiaa ei ole koskaan kunnolla tutkittu. Olen huomannut, että kaikki oireet täsmää kyseiseen häiriöön. Otin siis asian itse puheeksi päiväosastolla, koska avopuolisoni on alusta saakka ihmetellyt käytöstäni ja suhtautumistani asioihin. Päätin alkaa ottaa selvää asioista ja tällaisen löysin. Toivottavasti asiat selviää ja saan asian mukaista hoitoa. Nämä oireet ovat raastavia.
Viime viikon perjantaina unohdin aamulla ottaa Sertralinin ja olokin oli sen mukainen. Ensin päässä alkoi heittää oikein kunnolla, aloin täristä ja sitten alkoi oksettaa niin paljon, että kuola valui. Pelkäsin jumalattomasti ja epäilin jo jotain ruokamyrkytystä. Olo helpottui hieman, mutta jatkui sitten myöhemmin illalla. Sain unta vasta neljän aikaan aamuyöstä, kun ennen sitä olin maannut lattialla ja nieleskellyt oksennusta. Se olo oli kamala. Ei siis kannata enää unohtaa lääkettä.
Levottomuus on myös pysynyt samana ja pahentunut aina iltaa kohden. Tuntuu, että pää räjähtää. Kaikki mahdolliset ärsykkeet pahentavat sitä oloa. En kestä kuulla ääniä tai nähdä värejä ja valoja silloin kun tuo olo on päällä. Eilen sitten taas räjähdin ja sain raivokohtauksen ja sen jälkeen paniikkikohtauksen. Oli pakko ottaa rauhottavaa, koska sama olo jatkui edelleen. Minun on pakko vaihtaa tuo lääke. Se ei todellakaan sovi minulle.
Ahdistaa joka päivä, masentaa joka päivä ja väsyttää aivan liikaa. Vaikka nukun miten paljon tahansa, olen silti kokoajan väsynyt. Itsemurha-ajatukset jatkuu edelleen ja pää hajoaa. Kaikkien asioiden hoitaminen tuntuu mahdottomalta, koska en vain jaksa tehdä mitään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti