Kävin tänään kirurgian poliklinikalla polveni takia. Menen leikkaukseen, koska minulla on nivelkierukka rikkoutunut. Leikkaus on 1-2 kuukauden kuluttua, eli luultavasti käytän keppejä siihen asti ja luultavasti vielä sen jälkeenkin. Sairaslomaakin minulla on seuraavat kaksi kuukautta, mutta aijon mä koulussa käydä ainakin sen mitä pystyn.
Tänään en ole taaskaan muuta tehnyt kuin nukkunut. Heräsin kahdeksalta, kävin tupakilla ja päätin mennä takaisin nukkumaan. Heräsin varttia vaille 11. Pelästyin jo, että olisin myöhästynyt lääkäristä. Yhdeltä oli röntgen ja puoli kaksi lääkäri. Olin loppujen lopuksi kolmelta kotona ja menin nukkumaan. Heräsin sitten vähän vajaa viisi. Jotenkin rauhoittavaa, kun päivät kuluu nukkuessa. Ei edes ehdi ahdistua, kun nukkuu vaan.
Ei minulla nyt ole oikein mitään tähdellistä asiaa. Voi olla, että iltasella alan pohdiskella ja tännekin jotain rustailen.
Hyvä että saat vähän fyysistä olemusta kuntoon niin on helpompi keskittyä siihen psyykkeen hyvinvointiin. :)
VastaaPoistaNo juu, mutta kyllähän toi parikin kuukautta on niin tuhottoman pitkä aika yrittää sotkee noilla kepeillä. Vaikka eihän se loppupeleissä oo pitkä aika, mutta tässä kun kuukausi jo menty, niin alkaa mennä hermo :/ Ja se särky, voi hitto...
PoistaOi voi. Kepeillä kulkeminen on kyllä yhtä helvettiä, kokemusta on paljonkin. Toivottavasti sun kädet kestää, mä jouduin ainakin laittamaan ruhtinaalliset pehmusteet helpottamaan könkkäämistä.
PoistaJoo, onhan tää rankkaa, mutta pakko mikä pakko :/ Pitäisi varmaan itsekin harkita noita pehmusteita!
Poista