Söin ja ahdistuin.
Hakkasin ja raavin itseäni.
Itkin.
En kestänyt sitä tunnetta, kun maha on täysi.
Voin jopa tuntea, kuinka se kaikki siirtyy läskiksi ihoni alle.
Se kihelmöi.
Tänään oli psykologiaika. Juttelimme aika paljon äidistäni ja suhteestani häneen. Siitä, kuinka en ole saanut tarvitsemaani rakkautta ja huolenpitoa häneltä, vaan pelkkää alistamista ja maan rakoon polkemista, välillä jopa välinpitämättömyyttä. Puhuimme hänen alkoholismistaan ja siitä, kuinka hänen on pakko selitellä juomistaa kaikenlaisilla ihan järjettömillä tavoilla. Mietin vain; Miksi juuri minulla on tuollainen äiti?
Käyntini jälkeen äitipuoleni tuli koirani kanssa käymään. Minulla olikin jo Mallaa ikävä. Koirani asuu isäni ja äitipuoleni luona siksi, koska se on todella arka ja täällä kerrostalossa se varmaan vain haukkuisi kaikkia ääniä. Juttelimme äitipuolen kanssa kaikenlaista. Aikalailla pinnallisia asioita, mutta kuitenkin.
Pari kaveria kävi myös kääntymässä, mutta lähtivät sitten johonkin synttäribileisiin. Minuakin pyydettiin sinne ja yksi kaverini pyysi baariin, mutten taida jaksaa lähteä. Väsyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti