En ole hetkeen kirjoitellut. Ei ole ollut aikaa tai sitten en ole vain yksinkertaisesti jaksanut. Olen ollut todella väsynyt ja silloin kun olen ollut virkeä, niin kokoajan menossa.
Ei tässä ole oikein mitään ihmeellistä tapahtunut. Sovimme koululla, että aloitan huomenna koulun, vaikka minulla on virallisesti sairaslomaa. Käyn sen verran mitä pystyn. Jännittää pirusti. Toivottavasti tämä ilta ei sitten mene ihan ahdistuessa. Ainakin kun kävin katsomassa tulevaa luokkaani, niin he ovat aika äänekkäitä ja ''villejä''. En tiedä miten sopeudun sinne. Toivottavasti ihan hyvin ja pääsen mukaan porukkaan.
Nytkin jo ahdistaa, kun pelottaa se huominen. Toivottavasti loppuilta menisi paremmin. Pitäisi keksiä jotain mukavaa tekemistä.
Olin viime yön M:n luona. Harmittaa, ettemme ehtineet juurikaan olla kaksin. Eilen lähdimme seitsemän aikoihin M:n kavereiden kanssa pelaamaan biljardia ja olimme M:n luona puolen yön aikaan. Siinä tehtiin iltapesut ja pisut ja mentiin nukkumaan. Aamulla sitten nukuin tosi pitkään ja M:n pitikin heittää minut jo aikaisin kotiin, koska hänen äitinsä tarvitsi autoa. Ahdistaa senkin takia, koska en tiedä koska näemme seuraavan kerran, koska minulla on koulua ja viikonloppuna menoa :/
Hei Siivetön, löysin juuri blogisi ja vaikutat ihanalta tytöltä, toivon sulle paljon jaksamista! :-)
VastaaPoistaLuin tuolta Kuka olen? -sivulta että olet saanut kouristuskohtauksia. Onko sinulle kerrottu mistä ne johtuu? Psyykkisistä vai somaattisista syistä?
Itse sain ensimmäisen kouristuskohtauksen kaksi kuukautta sitten ja kukaan ei ole vielä osannut sanoa niihin mitään. Psykiatri sanoi että se ei ole tyypillistä ahdistus/paniikkikohtaukselle. Minut laitettiin epilepsia tutkimuksiin mutta minut todettiin sen suhteen terveeksi. Tämä tuntuu inhottavalta olla epätietoinen ja tunsin itseni niin oudoksi että tuntuu huojentavalta kuulla että jollain on ollut samankaltaista.
p.s Itse ajattelin joskus laittaa blogini nimeksi Syvyyksien kaiku. Ihan hassua! :D
Kiitos paljon!
PoistaSiis silloin kun sen kohtauksen sain ensimmäisen kerran, olin viikon sairaalassa ja sitä tutkittiin mm. juuri epilepsiana. Sitä se ei ollut ja lääkärit päättelivät, että kohtaukset johtuu pään sisäisistä jutuista. Onneksi saan noita pahoja kohtauksia suht harvoin. Tämän vuoden puolella tullut vain yksi, mutta lähellä on monesti ollut. Jaksamisia sinullekin kohtaustesi kanssa. Ne ovat aivan kamalia!
Haha, hauska yhteensattuma! :D