Raivo

Enpä ole taas hetkeen kirjoitellut. Lähdin sitten poikaystäväni luokse, koska en enää kestänyt olla yksin tämän kaiken kanssa. Olo helpotti huomattavasti, kun on kokoajan joku läsnä minun kanssani. Olimme poikaystäväni luona torstaista keskiviikkoon ja sitten menimme minun kämpilleni ja tulimme lauantaina takaisin poikaystäväni kämpille.

Kävimme perjantaina vähän viihteellä. Minulla oli poli klo 12.15 ja sitten kävimme siinä oluella sen jälkeen ja lähdimme shoppailemaan. Itselläni ei ollut rahaa, joten poikaystävä osti minullekin muutaman vaatteen, koska hän oli juuri saanut palkan. Sen jälkeen kävimme syömässä ja sitten menimme baareilemaan. Yksi kaverini tuli myös mukaan.

Kiersimme kolme paikkaa, kunnes menimme Tivoliin, jossa vietimme sitten loppuillan. Tanssimme paljon ja oli hauskaa. Olimme siellä kolme tuntia, enkä juonut sillä aikaa juuri yhtään mitään, joten laskuhumala ja vitutus alkoi iskeä pikkuhiljaa. Kun lähdimme Tivolista, niin kaverini ja poikaystäväni olivat aika päissään. Itse en ollut juuri yhtään humalassa, niin sekin vitutti. Kaverini sitten lähti bussilla kotiin ja me olimme poikaystäväni kanssa matkalla juna-asemalle.

Jossain vaiheessa minulla napsahti päässä ja kilahdin ihan täysin. Huusin ja raivosin poikaystävälleni joka helvetin asiasta keskellä Tamperetta. Itkin silmät päästäni ja huusin vähän lisää. Jossain vaiheessa kohtauskin oli alkamassa, mutta se meni pian ohi. En tajua mikä minuun meni. En ole varmaan koskaan ollut noin vihainen tai edes huutanut kenellekään noin paljon. Kun istuimme jossain rappusilla ja itkin siinä, niin joku random mies tuli siihen meitä vastapäätä, katsoi meitä ja meni kyykkyyn. Nostin pääni, katsoin häntä ja huusin ihan täysiä ''Painu sinäkin nyt vittuun siitä.'' En todellakaan ollut tuolloin oma itseni ja siksipä minua pelottaakin...