Elämäni on ollut aika sekavaa viimeaikoina. Olen saanut kohtauksen taas, olen viillellyt pitkän tauon jälkeen, olen ajatellut itsemurhaa liiankin usein ja juuri otin yliannostuksen lääkkeitä. En tosin paljoa, en minä tähän kuole. Otin ne ajatuksella ''Jospa huomenna olisi parempi olo''.
Minua stressaa liikaa moni asia. Olen ihan loppuun palanut ja tuntuu, etten jaksa enää mitään. Minulla on paljon asioita hoidettavana, mutten jaksa tehdä niitä. En vain jaksa. Hyvä kun jaksan aamulla sängystä nousta. Suurta ponnistelua vaatii koirankin ulos vieminen. Tähän asti se on ainakin mennyt ihan ok. Vaikka yleensä kesän tulo on helpottanut oloani, niin tänä vuonna sitä ei ole tapahtunut.
Minulla on ollut pääsääntöisesti paska olo viime syksystä lähtien. Viikossa on enemmän huonoja päiviä kuin hyviä. En tajua miten olen kestänyt tähän asti ja miten kestän tästä eteenpäin.
Ainoa asia mitä tällä hetkellä haluan on se, että saisin olla poikaystäväni kanssa. Sekin on mahdotonta, sillä minulla on koirani hoidettavana ja hänellä on töitä. Emme siis ole nähneet yli viikkoon ja menee vielä viikko ennen kuin näemme taas. Junalla sinne meno olisi mahdollisuus juu, mutta koska koirani pelkää vieraita ihmisiä, ei siitä tulisi mitään.
Pääni on aivan räjähdyspisteessä. Jospa huominen psykologiaika edes vähän helpottaisi.
Öitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti